Patikointia Seitsemisessä

Meillä olisi alunperin ollut tarkoitus mennä lauantaina Jämille Minirogaining -tapahtumaan perhesuunnistukseen. Nuorimmaisella meni kuitenkin uintiharkat sen edelle, joten päätimme ulkoilla myöhemmin samana päivänä Seisemisen kansallispuistossa. Kiersimme Torpparintaival nimisen reitin, joka on 6,3 km pitkä.

Reitti alkaa Koveron perinnetilalta, joka on kunnostettu ja kalustettu 1900-luvun alun tyyliin. Tila on auki kesäisin ja siellä voi tutustua entisajan elämään ja työtapoihin.

Koveron perinnetilalta reitti kulkee kohti Multiharjun aarnimetsää. Alue on ollut suojeltuna jo vuodesta 1910 ja vanhimmat männyt ovat lähes neljä sataa vuotta vanhoja. Männyt ovat tosiaan upea ilmestys, niillä on käppyräiset tukevat oksat, jollaisia ei näe hoidetuissa metsissä.

Multiharjun humisevien mäntyjen lisäksi reitillä näkee monenlaista puustoa ja maastoa, on niittyjä, soita, kuusimetsää ja kangasmaastoa. Toivoin vähän, että olisimme nähneet vilaukselta metsäpeuroja, joita on vapautettu Seitsemisen alueelle, mutta emme sentään olleet niin onnekkaita.

Meillä oli pakattu evästä reppuun, mutta koska Haukilammen nuotiopaikalla oli niin kova ruuhka, päätimme mennä patikoinnin jälkeen appiukon mökille paistamaan makkarat. Siellä saisimme ihan rauhassa olla niin kauan kuin huvittaa. Mökille ei ole kovin pitkä matka Seitsemisestä.

Oli kyllä tosi kiva parituntinen patikointi. Ilma oli todella lämmin ja aukeilla paikoilla tuli ihan hiki. Metsän siimeksessä oli onneksi vilpoisempaa. Olen käynyt Seitsemisessä joskus monia vuosia sitten, oli kiva käydä pitkästä aikaa. Tyttökin tykkäsi, eikä ollut hänelle liian pitkä reitti. Koiraparka sen sijaan oli ihan puhki koko loppupäivän.

Reitti päättyy alkupisteeseensä Koveron torpalle. Siellä olisi kiva käydä kesällä, kun paikka on auki. Kaikenlaista vanhanaikaista työkalua siellä näytti olevan, olisi kiva nähdä miten niitä on aikanaan käytetty.